Omakotiliiton Helsingin piirin ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yhteinen seminaari 26.9.2006.

Omakotiliitto järjesti yhdessä Helsingin kaupungin kanssa yhteistyöseminaarin, jossa kaupungin edustajat esittelivät pienrakentamiseen liittyviä asioita kuten rakennusvalvontaa, maankäyttö- ja rakennuslakia, kaavoituksen periaatteita ja kaupungin harjoittamaa tonttipolitiikkaa. Tilaisuudessa oli esillä paljon mielenkiintoisia asioita ja mukana oli ilahduttavasti kaupungin tärkeimmät virkamiehet ja asiantuntijat, joiden toimialueelle pienrakentaminen kuuluu. Tilaisuuden henki oli omakotiasukkaiden kannalta hyvin myönteinen. Liiton edustajien vieraillessa apulaiskaupunginjohtaja Korpisen luona hän toi esille ajatuksen, että 'omakotiasuminen on osa Helsinkiä ja lisääntyköön'. Kannanotto on omakotiasukkaiden kannalta mieluinen, koska erään aikaisemman kaupunginjohtajan kanta oli liiton esitellessä ongelmiaan sellainen, että 'omakotiasukkaat muuttakoot muualle'!

Rakennusvalvontavirasto esitteli aluksi projektiaan, jossa seurattiin muutaman pienrakennushankkeen toteutumista. Esityksestä ei jäänyt paljoakaan käteen, koska hankkeet ovat aina kovin yksilöllisiä. Sen sijaan rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti Juha Pietilän esitys viraston toiminnasta ja maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisesta oli mielenkiintoinen. Yliarkkitehti Pietilä totesi mm. pientalorakentamisen edellytyksistä, että

•  Helsingissä on jatkuva ja kova pula tonteista

•  helpot tontit on jo rakennettu, vaikeat ovat enää jäljellä

•  täydennysrakentaminen olemassa olevan alueen kylkeen ei ole helppoa

•  Helsingin kaupungin asunto-ohjelmassa on toive pientalorakentamisen puolesta

•  uusia pientaloalueita on myös tulossa

Pientalorakentamiseen myönnetään Helsingissä vuosittain 200 - 300 rakennuslupaa, joten mistään pienestä asiasta ei ole kysymys. 86 % Helsingin asunnoista on kerrostaloissa, mutta vain 78 % asuntoalasta. Pientaloissa on 13 % asunnoista ja 21 % asuntoalasta. Yhteensä pientaloasuntoja, käsittäen omakoti- ja rivitaloasunnot, on 41000 kappaletta. Pientaloalueita on Helsingin pinta-alasta 22 km 2 .

Yliarkkitehti Pietilä käsitteli myös rakennus- ja toimenpideluvan tarpeellisuutta pienrakentamisessa. Lyhyesti tiivistettynä hänen sanomansa oli että rakennus- tai toimenpidelupa tarvitaan mm.:

•  rakennuksen materiaaleja muutettaessa

•  kantavien rakenteiden muutoksissa

•  kuistien muutoksissa lasitetuiksi

•  puiden kaadot, jos kaadetaan yli viisi kappaletta tai jos puut ovat kaupunkikuvallisesti merkittäviä

•  rakennuksen purkamisessa

Sen sijaan rakennuslupaa ei tarvita mm. seuraavissa asioissa:

•  julkisivun tai katon värin muutos maalauksessa

•  alle 20 m 2 :n talousrakennuksen rakentamisessa tontille

•  tonttien välisen aidan, alle 160 cm, rakentamisessa, jos kumpikin naapuri hyväksyy rakentamisen

•  puiden kaadot alle 5 kpl, jos ne eivät ole kaupunkikuvallisesti merkittäviä

Yliarkkitehti Pietilä esitteli maankäyttö- ja rakennuslakia monipuolisesti pienrakentamisen näkökulmasta. Hänen mukaansa avoimuuden lisääminen on lain keskeisiä perusteita. Naapureiden kuuleminen on myös osa tätä avoimuutta. Kuulemisen voi tehdä joko asianosainen tai rakennusvalvontavirasto maksusta. Yliarkkitehti totesi käsitellessään viraston suorittamaa valvontaa, että naapuririidat ovat melkoinen työllistäjä, kun osapuolet haluavat viranomaisen ratkaisevan riidat. Useimmat riidat käsittelevät aitaa, sadevesiä, puita tai täyttöjä. Usein riitojen taustalla ovat muut inhimilliset tekijät kuin valituksen aihe. Yliarkkitehti toivoi näissä tilanteissa enemmän terveen järjen käyttöä osapuolten kesken.

Arkkitehti Sari Ruotsalainen esitteli Helsingin uusia pientaloalueita ja niiden suunnitteluperiaatteita. Kaupunkisuunnitteluviraston tekemän selvityksen perusteella Helsingissä on noin 5000 tonttia, joissa on vielä yli 80 kerrosm 2 rakennusoikeutta käyttämättä. Luku vastaa noin 7000 pientaloa. Rakentamisen tiivistämisessä Helsingin kaupunki ei tule käyttämään rakentamiskehotteita, joita viimeksi on käytetty 20 vuotta sitten. Parempana keinona pidetään esim. kiinteistöveron korottamista.

Arkkitehti Ruotsalainen esitteli uusien alueiden suunnitteluperiaatteita. Näistä tuli esille muutamia asioita, joita on toteutettu uusissa hankkeissa:

•  suositaan kaksikerrosratkaisuja

•  tonttien koot ovat pieniä, noin 400 – 500 m 2 , eräillä koealueilla jopa vielä pienempiä

•  piha-alueelle pyritään saamaan kokoa talojen sijoittelun avulla

•  talojen julkisivu sijoitetaan kadun varteen

•  neljällä tontilla yhteinen ajoyhteys

•  yksikerrosratkaisussa pihat ovat talojen keskellä ja talot ympärillä

Arkkitehti Ruotsalainen käsitteli myös Helsingin kaupungin Valmistaloprojektia. Projektissa oli tarkoituksena löytää sellainen tyyppitalomallisto, joka sopii Helsingin kaupungin olosuhteisiin. Malliston tulisi sopia sekä täydennys- että uudisrakentamiseen. Valmistalotoimittajat ovat olleet vahvasti mukana projektissa. Rakennusvalvontavirasto on suunnitellut malliston käyttämisen hyödyttävän rakentajia mm. alennuksina lupamaksuissa ja nopeutuvana lupakäsittelynä. Arkkitehtonisesti tyyppitalot ovat muodoltaan yksinkertaisia, kuitenkin toteutettuina yksilöllisiä ja toiminnallisesti ja teknisesti moitteettomia.

Kiinteistöviraston tonttiasiamies Tuomas Kivelä esitteli omassa puheenvuorossaan Helsingin kaupungin tonttipolitiikkaa. Erityisesti hänen esityksessään kiinnosti tonttipolitiikka yksityisellä maalla. Muutamia keskeisiä aiheita hänen esityksessään olivat:

•  rakentamiskehotuksia käyttämättömästä rakennusoikeudesta ei tulla antamaan

•  kiinteistöviraston tärkeä rooli on tonttien myyntihintatilaston pitäminen

•  raakamaata ei Helsingissä ole ostettavissa yksityisellä maalla

•  kaupunki ostaa tontteja hyvin harvoin ja tämä tehdään useimmin yleiseen tarpeeseen,
esim. puistoiksi

•  nykyiset pientaloalueet säilytetään

•  tonttitehokkuus vanhoilla alueilla nostetaan arvoon 0,25. Suuret tehokkuusluvut, esim. 0,4 tulevat vain uusille pientaloalueille

•  vanhojen Y-tonttien käyttöönotto herättää usein vastustusta.

Tuomas Kivelä esitteli myös erilaisia Helsingin kaupungin tekemiä kokeiluja pientalorakentamisessa. Hän totesi myös, että perinteinen rakentaminen kohtuullisen kokoisille tonteille on edelleen halutuinta. Osallistujien puolelta ihmeteltiinkin suuresti koealuetta, jossa 120 m 2 :n tontille rakennetaan 150 m 2 :n omakotitalo. Tällaisellekin pientalorakentamiselle vakuutettiin olevan kysyntää.