Untitled Document

Kuten Sirkka-Liisa Vehviläinen totesi Tanotorven kolumnissaan, Kuninkaantammi etenee. Suunnitteilla oleva uusi 5000 asukkaan asunto- ja työpaikka-alue on tulossa Kaarelaan. Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole niin valmiita ja itsestään selviä, kuten Kaupunkisuunnitteluvirasto ja poliitikot ovat meidän kaarelalaisten ymmärtää. 5 000 asukasta on niin paljon, että suunnitelmien on oltava realistisia ja perustuttava oikeaan tietoon ja perusteellisiin selvityksiin. Myös tästä hankkeesta kaupungille koituvat kustannukset on syytä selvittää, jotta rahat voidaan varata hyvissä ajoin.

Menossa olevassa osayleiskaavatyössä, jonka pohjalta asemakaava tullaan laatimaan, on monia keskeisiä asioita auki: suunniteltu kerrosala on ollut n. 250 000 m2 ja nyt sitä ollaan esittämässä korotettavaksi jopa 300 000 m2. Millähän perusteella. Alun pitäen 5 000 asukaan määrää perusteltiin sillä, että tarvitaan riittävän suuri väestöpohja palvelujen saamiseksi alueelle mm. terveyspalvelut. Nyt näyttää käyvän niin, ettei kovin laajaa palvelutarjontaa ole luvassa ja nekin vähäiset toteutunevat joskus vuosien päästä.

Kun on ”pakko” rakentaa tiivis keskusta, muutoinhan kerrosala ei alueelle mahdu, esitetään pysäköinti vietäväksi maan alle luoliin tai kansien alle. Tätä kaavoittajat kutsuvat ”huvila-kaupungiksi”! Kuinka paljon maksaakaan tällainen pysäköinti, siitä ei ole realistisia laskelmia. Kuka on maksumiehenä pientaloalueen pysäköintiluolastoa rakennettaessa? Mm. alueelle suunniteltujen kaupungin vuokratalojen asukkaatko? Pysäköintipaikkojen määrä on alustavassa laskelmassa pahasti alimitoitettu.

Kuninkaantammen autoliikenteen sanotaan perustuvan Kehä II:n ja Hämeenlinnanväylän liittymään. Toteutusajankohdasta ei ole tietoa mitä, kustannukset ovat valtavat, tiepiirin ja Helsingin maksukyky on rajallinen. Meluesteiden toteutuksesta tiedämme, että vuosikausiakaan kestäneet lupailut eivät ole tuottaneet tulosta. Väliaikainen helppo yhteys Perhekunnantien kautta ei ehkä jää vain joukkoliikenteen käyttöön, vaan kaikki uuden alueen liikenne jyrää tätä kautta.

Kaavoittaja kehuu uuden alueen virkistysmahdollisuuksia. Mutta eivät luontoon ja ulkoiluun liittyvät virkistysmahdollisuudet ainakaan parane tehorakentamisen myötä. Paljon luontoa, kuten esimerkiksi lintualueita tuhoutuu lopullisesti. Eläinten pääsyä Hämeenlinnanväylän poikki kaavoittaja esittää yli rakennetavan maisemasillan kautta. Tätä ei kuitenkaan ole Kehä II.n suunnitelmissa ja maisemasillan hinta on valtava.

Entä maan hinta. Helsinki on suunnittelemassa alueen maiden hankintaa valtion kiinteistöyhtiö Spondalta. Onko hinta niin kova, että on pakko rakentaa erittäin tiiviisti. Eihän kerrosalaa ole vielä edes vahvistettu valtuustossa.

Miten uusi Kuninkaantammen alue sopii rakennettuun ympäristöön ja vaalii alueen kulttuuriperintöä? Rakennettu ympäristö, Hakuninmaa, Maununneva, Vedenpuhdistamon tienoo sekä Helsingin että Vantaan puolella ovat pienellä tehokkuudella rakennettuja pientaloalueita. Tähänkö ympäristöön, Helsingin kaupungin pohjoisrajalle, sopii supertehokas uusi, tiivis, kerrostalo ”huvilakaupunginosa”. Kulttuuriympäristöön ovat kuuluneet vanhat kartanojen maatalousmaat: pellot ja metsät sekä rautamalmin kaivaminen. Näitä uusi maankäyttö ei sivua millään lailla. Teollisuus ja toimistot ovat oma lukunsa.

Tietoa Kuninkaantammen suunnitelmista on netissä: www.hel.fi/ksv mm. kaavoitustietojen kohdassa ”nähtävänä nyt”.